Pirkko Valtanen , poliitikko
Etusivu
Olen...
Kirjoitukset
Kuvat
Kalenteri
Lähde mukaan!
Pirkon matkaan 2017

Työssä on tulevaisuutemme

Massairtisanomisten myötä on maamme rakennetyöttömyys lisääntynyt uhkaavalla vauhdilla. Työllisyyden kerrotaan parantuneen, mutta työttömien keski-ikä on noussut. Nuorten työllistyminen on mahtava juttu, mutta kyllä 40 + ikäinenkin tarvitsee työtä ja toimeentuloa. Eläkeikään on vielä hyvän matkaa. Mikä tulee olemaan sen omalla työllä ansaitun eläkkeen määrä kun viimeiset 15 vuotta on ollut työttömänä tai on jotenkin onnistunut toimeentulonsa pätkätöillä hankkimaan. Saati sitten jos siinä ei ole onnistunutkaan… Kaikkihan me sen tiedämme, että eläkkeen määrä määräytyy ansaittujen tulojen mukaisesti. Meillä on ollut jo kauan alueellista eriarvoisuutta työllistymismahdollisuuksissa. Itäinen ja pohjoinen osa Suomea ovat jo kauan eläneet pätkätöiden varassa. Suurelle osaa ihmisistä ei ole ollut tarjolla koko aikaista työtä. Ne joilla työtä sattuu olemaan elävät irtisanomispaineen alla, jota ei voi ymmärtää sellainen, joka ei itse ole sitä kokenut. Myötätuntoa ja sympatiaa voi aina jakaa, mutta siihen se sitten jääkin. Työ mennessä ”alta” romahtaa usein monta muutakin elämän tukipylvästä. Korkean työttömyyden aikana sosiaalimenot kasvavat roimasti. Syrjäytyminen lisääntyy sekä lasten huostaanottojen määrä moninkertaistuu. Työttömyydellä on kova hinta, sen maksavat ne jotka ovat siihen täysin syyttömiä. Joskus toivoisi jokaisen näitä asioita vähättelevän kokevan vastaavanlaisen katasrofin elämässään. Jos joku vielä luulee, että työttömyys on osaltaan laiskuutta, niin on syytä tarkistaa asenteitaan. Aika-ajoin kuulee tällaisiakin omahyväisiä kommentteja, onneksi harvemmin. Työ on kansalaisille pyhä asia, sitä kunnioitetaan ja sen tulee voida hyvin.

Katsoin kesälomani aikana tv-ohjelmaa unkarilaisesta tehtaasta, jossa oli suomalainen johtaja. Hänen mielestään Unkarissa on joustavaa ja sitoutunutta työväkeä ja he eivät ole milloinkaan lakossa. Kyllä kieltämättä hieman verenpaine nousi. Vastakysymyksen voisi asettaa: ” Eikö muka Suomessa sitten ole joustavaa ja sitoutunutta väkeä ja kyllä lakkoherkkyyskin on aikalailla minimaalista. Muistammehan Paperin työsulun, jonka työnantaja asetti. Että silleen…Tuleehan muistaa, että lakkotilanteessa on aina toinenkin osapuoli. Olisi todella mielenkiintoista päästä kyseistä herraa hieman tarkemminkin haastattelemaan…

Teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet Suomessa erittäin voimakkaasti. Vielä vuonna 1975 teollisuus työllisti yli 600 000 henkilöä. Tänä päivänä työllistämisvaikutus on jo pudonnut lähelle 400 000. Vastaavasti julkisten palvelujen työllistävä vaikutus on nyt tänä päivänä lähes sama kuin teollisuudessa vuonna 1975. Tämän kehityksen jatkuminen on kestämätön yhtälö. Teollisuus- ja ennen kaikkea vientiteollisuus tuo sen lisäarvon, jolla me voimme hyvinvointivaltion palvelut jatkossakin ylläpitää. Mikäli teollisuuden työpaikat vähenevät, merkitsee se vääjäämättömästi tulevina vuosina voimakkaita leikkauksia julkisissa palveluissa, kun rahoituspohja rapautuu. Kansallisilla päätöksillä meillä on mahdollisuus vaikuttaa keskeisiin teollisuutemme kustannuskomponenttien hintoihin: energia, raaka-aine, työvoima ja logistiikka Sähköenergialla tulee olemaan entistä keskeisempi vaikutus teollisuutemme laajentumismahdollisuuksiin sekä kustannusrakenteeseen. Hirvittää kuluneen kesän kuivuuden tuomat uhkakuvat sähkön hinnan noususta. Logistiikan toimivuutta kohtuuhintaisuudella on varmistettava lisäämällä maantiekuljetuksen rinnalle toimiva ja kunnossa oleva rauta- ja vesitieverkosto. Näiden asioiden oikeanlaisilla ratkaisuilla tuetaan alueellista työllisyyttä sekä sen myötä kuntien toimeentuloa. Meidän tulee myös omalla sopimuspolitiikallamme huolehtia siitä, että työvoimakustannukset eivät karkaa Suomessa kilpailijamaita korkeammalle tasolle.

Tulopoliittiset sopimukset ovat se oikea instrumentti, jolla voidaan tasapainottaa kustannuksia sekä huolehtia reaaliansioista ja sitä kautta kotitalouksien ostovoiman positiivisesta kehityksestä. Toivottavaa on myös, että erilaiset turvalliset joustavuudet metallin mallin mukaisesti leviäisivät myös muille teollisuuden toimialoille. ”Alussa oli suo kuokka ja Jussi jne…” – asenteella ovat menneet sukupolvet tätä suomenmaata rakentaneet ja meidän tulee säilyttää se kilpailukykyisenä. Ruikuttamalla ja kitisemisellä se ei kehitystä tapahdu. Tulevaisuus on todella haasteellinen kaikkine kiinailmiöineen. Ainahan työnantaja on ollut sitä mieltä, että palkat kaikkine maksuineen ovat korkeat. Sekään valitus ei tässä auta. Pienten yritysten kohdalla ehkä näin onkin, mutta siihen voisimme yhdessä miettiä yhteiskunnan vastaantuloa. Kyllä molempien osapuolten tulee arvostaa toisiaan. Ilman keskinäistä arvostusta ei tulosta synny. Työantajan tärkeä pääoma on motivoitunut henkilöstö. Erinäisillä satsauksilla saadaan väki viihtymään talossa ja tekemään työtä kuin omaansa. Työnantajapuoli on haastamassa työmarkkinaosapuolia paikallisen sopimisen lisäämiseen. Mielestäni se asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan entisestään. Kyllähän suuret työpaikat puolensa pitävät, mutta miten pienet työpaikat pärjäävät tässä mallissa. Näillä työpaikoilla ei useinkaan ole luottamusmiestä henkilöstön etuja puolustamassa.

Yhteystiedot:

Pirkko Valtanen
p.valtanen.valtanen (at) luukku.com
+358 403053233